17. kesäkuuta 2014

Parsa-pekonipasta sitruunalla

Torilla oli halpaa parsaa, ostin sitä ja kaapissa oli pekonia. Tällaista tuli.

  • 1 pkt, 170 g, pekonia
  • 1 nippu parsaa (vihreää oli mulla)
  • 1 pieni sipuli (punasipulia)
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 2-3 rkl sitruunamehua 
  • 2 dl kermaa
  • jotakin pastaa neljälle hengelle (mulla spagettia) 
  • (chili)suolaa, mustapippuria
Metodi:
  1. Käsitellään parsa. Katkaistaan siitä kohtaa, mistä taittuu tai nipun kumiremmin yläpuolelta.  Jäljelle jäävä osa leikataan parin sentin paloiksi. Sipuli silputaan pieniksi kuutioiksi. Pekoni viipaloidaan parin sentin viipaleiksi.
  2. Parsa kiehuvaan veteen, keitellään 2-3 min, kunnes ollaan noin 1/2 tai 2/3 vailla syömäkypsää. Parsa käräytetään vielä pannulla, joten ei saa mennä liian kypsäksi. Pois vedestä ja valutetaan.
  3. Pekoni pannulle ja se paahdetaan se puoliväliin asti, jolloin lisätään sipulikuutiot mukaan. Paahdetaan pekoni loppuun asti rapeaksi ja sipuli makeaksi.
  4. Valkosipuli ja parsa lyödään pannulle ja kuullotetaan noin minuutti.Valkosipuli pehmenee ja parsa ottaa ehkä hieman väriä.
  5. Sitruunamehu mukaan, höyrytetään pois liiemmät nesteet ja raaputetaan pannun pohjasta kaikki sinne tarttunut hyvyys mukaan.
  6. Kerma pannulle, haudutellaan minuutti, pari, kunnes kerma on keittynyt kasaan ja parsa on kypsää.
  7. Lisätään nopeasti valutettu pasta pannulle. Sekoitetaan. Maustetaan suolalla ja pippurilla.

Näin ainakin tuli tehtyä tällä kertaa. Parsaa voisi käräyttää paistopintaa ja pekonirasvan voisi heittää menemään, jotta pastasta ei tule turhan rasvaista. Kermaa ei oikeastaan tarvi kuin ehkä desin - vain sen verran, että tulee jotain pientä kastikkeen tapaista. Mun 2,5 dl oli ehdottomasti liikaa. Parsan keittoaika taas riippuu ihan sen paksuudesta. Tällä kertaa parsa oli hyvin paksua vihreää parsaa, mikä kesti käsittelyä ihan hyvin. Eipä tarvinnut mennä edes kuorimaan.

Muistan tehneeni joskus tällaista FxCuisinessa julkaistua pastaa, mikä kävi tätä tehdessä mielessä. Hyvää tavaraa.

5. marraskuuta 2012

Punainen linssicurry

Eipä ole taas tullut hetkeen kirjoitettua mitään. Oh well. Puretaan nyt sumaa niiltä osin kuin olen onnistunut tekemään jotain muistamisen arvoista. Tällaista tuli tehtyä kasvissyöjäkavereille muiden ruokien ohella. Sen illan tuotteista pitää vielä dokumentoida purjovuohenjuustopiirakka ja mustapapusalaatti, jotka kaikki jäävät varmasti vakio-ohjelmistoon.

Tämän ohjeen lähde on täällä. Tätä on muokattu lähinnä valmistusmenetelmän, mittayksiköiden ja mausteiden määrän osalta. Mielestäni parempi tulos saadaan jos sipulit sun muut kuullotetaan ennen keittämistä, kuten yleensäkin. Mausteiden määrä on varovasti tuplattu. Alkuperäisen ohjeen perusteella määrää voi kasvattaa vielä entisestäänkin.

Annosmäärä riittää leivän kanssa kokonaiseksi ruoaksi, mutta toiminee pienempänä annoksena myös muiden ruokien ohessa.

Annoksia: 4

Aineet:

Curry
2 1/2 dl punaisia linssejä, Masoor dal
5 dl vettä
1 kpl sipulia, 75 g
4 kpl valkosipulin kynttä
2 kpl tomaattia, n. 150 g
1 1/2 cm inkivääriä
1 kpl punainen chili

Mausteöljy
1 tl kuminan siemeniä
1 tl sinapin siemeniä
1 tl kurkumaa
1 tl paprikajauhetta



Koristeluun
1/2 nippu tuoretta korianteria

Ohjeet:

  • Kuutioi tomaatit, sipuli ja chili ja raasta valkosipuli ja inkivääri.
  • Kuullota sipulia, chiliä ja inkivääriä viisi minuuttia öljyssä ja valkosipulia vielä minuutti näiden jälkeen.
  • Lisää tomaatit, linssit ja vesi. Mausta suolalla vasta kun linssit ovat kypsiä tai ne pehmenevät hitaammin. Suomesta yleisesti saatavat pienet punaiset linssit kypsyvät noin 15 minuutissa.
  • Kun linssit ovat kypsiä ja lähes muhjuna mausta suolalla ja murskaa osa linsseistä, jolloin seos sakenee.
  • Tee mausteöljy. Kuumenna öljyä pienessä kattilassa. Heitä mausteet kattilaan ja kuumenna noin 30 s kunnes sinapin siemenet alkavat poksahdella. Älä kuumenna ei missään tapauksessa kauempaa, sillä palaessaan mausteet ovat aivan hirveitä.
  • Sekoita mausteöljy curryyn. Lisää päälle korianterin lehdet. Mössön kanssa sopii naan-leipä tai tortillat ja esimerkiksi kukkuraita tai pelkkä kermaviili.

18. maaliskuuta 2012

Pikalounas: salaattia, possua kastikkeessa ja porkkanoita ja herneitä

Joo, en ole ehtinyt kirjoittaa. Kamaa jonossa. Kiire. Jnpp.

Tällainen pikalounas tuli tehtyä ja pitää vielä ikuistaa, koska oli sen verran hyvää. Aikaa menee ehkä 20 minuuttia. Nopeamminkin selviää, jos ei kaipaa porkkanoita tai herneitä.


  • 200 g possun ulkofileetä (tai jotain mereneläviä)
  • 200 g porkkanoita
  • 200 g (tai 150 g, en muista) pussi herneitä
  • salaattisekoitus (Napolitana mix tjsp)
  • 1 dl Texas Pete Seafood Sauce
  • 0,5 dl oliiviöljyä (tjsp)
  • paprika, kurkkua
  • viinietikkaa
  • voita
  • suolaa ja pippuria
Porsaan ulkofileestä leikataan sellaisia sentin paksuisia kimpaleita ja maustetaan suolalla ja pippurilla.

Porkkanat kuoritaan ja pilkotaan sellaiseksi sormen kokoisiksi tangoiksi. Laitetaan suolattuun veteen kiehumaan  5-10 minuutiksi siten, että saadaan al dente -tasoista tavaraa ulos. Pakasteherneet heitetään perään juuri ennen kuin porkkanat ovat sopivia, kypsymiseen menee vain pari minuuttia. Vesi kaadetaan pois ja päälle lyödään pieni nokare voita, oliiviöljyä tai vaikka ei mitään.

Possut leikataan sormen paksuisiksi ja tulitikkuaskin pituisiksi suikaleiksi. Suikaleet ruskistetaan nopeasti pannulla pienessä määrässä öljyä ainakin kahdelta puolelta. Lorautetaan desilitra (tai parikin) Texas Peten kastiketta perään. Lasketaan lämpöä hieman ja haudutellaan lihat täysin kypsiksi siten, että kastike hieman karamellisoituu lihapalojen kylkiin.

Kahden ylemmän vaiheen kypsymistä odotellessa voi tehdä salaatin. Huuhdellaan salaattimix, kipataan kulhoon.  Pilkotaan paprika ja kurkku ja työnnetään perään. Tehdään vinaigrette: kipataan 0,5 dl oliiviöljyä lasiin, desimittaan, tms (salaatin määrän mukaan, ei tarvi paljoa) ja sitten maun mukaan sopivaa viinietikkaa (omena, balsamico, valkoviini tjsp) perään - 2-3 rkl toimii mulle. Hieman vielä suolaa ja pippuria ja sekoitetaan nopeasti emulsioksi. Kipataan salaatin joukkoon ja sekoitetaan.

Kasataan ym. tuotoksista lautasille sopivat palat ja syödään. Hyvää. Texas Peten Seafood Sauce ei  ole erityisen tulista, mutta on sitäkin maukkaampaa. Ja toimii hyvin myös possulle merenelävien lisäksi (mitä en edes koittanut, koska tiikerirapuni olivat saavuttaneet tietoisuuden uudestaan pakastimessa). Ensi kerralla koitan muistaa räpätä kuvankin.

12. marraskuuta 2011

Leipä


Olen taas tehnyt enemmänkin leipää, koska se taas vaihteeksi alkoi onnistua mainiosti. Tällä setillä päästään sellaiseen semikiinteään, mutta kuitenkin ilmavaan tukevanoloiseen sekaleipään, josta pidän. Tällä taikinalla saa pari sellaista leivän kokoista leipää aikaiseksi. Huono puoli on, etteivät ne säily kuin ehkä enintään neljä päivää.

Taikinan voi onneksi pakastaa tai säilöä jääkaapissa pari päivääkin. Seuraavassa on wall of text leivän tekemisestä. Ensi kerralla kirjoitan lyhyemmin, mutta nyt en ehdi.

Yksi limppu, päällä seesaminsiemeniä


Ohje koostuu komponenteista, joita voi vaihdella fiiliksen mukaan.
  • n. 10 (+/-2) dl vehnäjauhoa, joista osa (<5 dl) hiivaleipäjauhoa tai mitä sattuu olemaankaan
  • n. 2 dl ruisjauhoa
  • kuitu/hiutaleosuus:
    • 1 dl spelttihiutaleita tai
    • 1 dl (isoja) kaurahiutaleita tai
    • 1 dl jotain leseitä
  • pähkinä/siemenosuus/muu höttö -osuus:
    • 1 dl seesaminsiemeniä
    • 1 dl hienoksi murskattuja pähkinöitä
    • 1 dl rusinoita, kuivattuja hedelmiä tms
  • sokeriosuus
    • 1-2 rkl siirappia
    • 1-2 rkl hunajaa
    • 1-2 rkl jotain sokeria
  • mausteosuus
    • 2 tl hienonnettuja fenkolin siemeniä
    • 2 tl pomeranssinkuorta
    • 2 tl kuminaa (ei testattu)
  • öljy (ei pakollinen)
    • 2 rkl - 0,25 dl oliiviöljyä tai jotain, riippuu vähän
  • 5 dl kädenlämpöistä vettä
  • 1 ps kuivahiivaa
  • 2 tl suolaa

Taikinan valmistaminen kulkee seuraavissa vaiheissa:
  1. hiivan herätys ja hiutaleiden turvotus
  2. jauhojen sekoittelu
  3. kohotus 1
  4. jauhojen sekoittelu 2
  5. kohotus 2
  6. leipien tekeminen
  7. kohotus 3
  8. uunitus
Jauhojen sekoittelu 2:n voi jättää pois riippuen siitä, minkälaisen rakenteen haluaa leipään. Toinen kohotusvaihe taas voi kestää tunnin tai yönkin yli - mitä kauemmin, sen enemmän saadaan makua. Pelkkä vehnäleipä nousee helposti ja siitä tulee sellaista mukavan kuohkeaa, mutta tukevampien jauhojen käyttäminen vaatii pidempää käsittelyä.

Aluksi sekoitetaan hiutaleet ja hiiva kädenlämpöiseen veteen ja annetaan muhia, kunnes hiiva kuplii. Tähän kuluu noin 15 - 30 minuuttia. Sitten lisätään öljy ja sokeriosuus ja mausteet. Öljyllä voi säätää jonkin verran koostumusta ja sitä voi lisätä myöhemminkin. Seuraavaksi sekoitetaan jauhot karkeimmasta hienoimpaan, eli ensin ruisjauhot, sitten hiivaleipäjauhot ja sitten loput vehnäjauhot - mitä sitten käyttääkään. Sekoitus kannattaa tehdä lastalla ja suhteellisen pienissä erissä. Kun noin puolet jauhoista on lisätty, lisätään suola ja muu höttö. Suolaa ei pidä mennä lisäämään heti aluksi, koska silloin hiiva ottaa ja kuolee.

Lisätään jauhoja niin kauan, kunnes taikinasta alkaa muodostua pehmeähkö pallo ja se alkaa irrota kulhon seinämistä. Sopivan jauhomäärän ja taikinan koostumuksen saaminen sopivaksi riippuu vain kokemuksesta ja siitä, millaisen limpun haluaa aikaiseksi. Mun mielestä taikina on sopivaa silloin, kun se juuri ja juuri tarttuu sormiin. Tämän jälkeen taikinan voi kumota kiposta pöydälle tai vastaavalle alustalle, joka on jauhotettu kevyesti. Vaivaamiseen riittää viisikin minuuttia, mutta enempi parempi - 10 minuuttia on hyvä.

Kun taikina on tarpeeksi vaivaantunut, laitetaan se jauhotettuun kulhoon ohuen liinan alle. Kulhon voi myös öljytä, mutta ei sitä niin vaikeaa ole saada irti. Taikinapallon annetaan kohota vähintään kaksinkertaiseksi, johon menee 30-45 minuuttia. Näppärästi tämä onnistuu uunissa, joka on säädetty max. 50 asteeseen. Taikinan päälle vedetään viilto tai pari terävällä veitsellä, jotta se kohoaa kunnolla.

Seuraavaksi taikina kipataan pöydälle ja vaivataan uudestaan. Tässä vaiheessa voi lisätä vielä pari dl vehnäjauhoja, jolloin lopullisen leivän koostumuksesta tulee "rouheampi" - tai paksumpi. Jos haluaa kaupan leivän tapaista höttöä, niin sitten ei kannata vaivautua vaivaamaan jauhoja enempää. Annetaan kohota vielä toiset 45 minuuttia - tai sitten yön yli. Jälkimmäisestä tulee testatusti maukkaampaa.

Seuraavaksi leipä leivotaan. Taikina kipataan taas pöydälle, vaivataan nopeasti niin pienessä määrässä jauhoa kuin mahdollista, Taikina jaetaan kahteen osaan, vaivataan hetki ja muotoillaan halutun muotoiseksi limpuksi. Sellainen perinteinen ranskanleivän muoto on helpointa saada aikaan. Tai sitten kuvan mukainen peruslimppu.



Limppu (tai limput) laitetaan valmiiksi pellille. Päälle vedetään muutama viilto terävällä veitsellä, jotta leivät kohoavat kunnolla. Annetaan taas kohota tuplaksi, noin 30 minuuttia. Uuni kannattaa siis pistää lämpeämään 200 asteen kohdalle siten, että se on heti käytettävissä kun limppu on kohonnut tarpeeksi.

Leivän pinta suihkutetaan runsaalla määrällä vettä. Uuniin laitetaan pari desiä vettä uuninkestävään kulhoon. Vesihöyry takaa sen, että pinnasta tulee mukavan rapeaa. Päälle voi vielä ripotella seesaminsiemeniä koristeeksi - lisäksi ne maistuvat hyvälle paahduttuaan.

Paistamiseen menee noin 45 minuuttia. Leipä on valmis, kun pohjasta koputtamalla se kuulostaa ontolta. Kun leipä on valmis, se jäähdytellään ritilällä liinaan kiedottuna. Jos kuoresta haluaa vieläkin pehmeämpää, niin päälle suihkutetaan vielä hieman vettä ennen käärimistä.


Paistettua (kirjo)lohta salaatilla ja kermassa haudutettua purjoa

Kirjoittaminen on taas jäänyt vähiin, vaikka onnistuneita viritelmiäkin olisi jonossa. Aloitetaan ensin suunnittelukuplalla. Huomasin jokin aika sitten itseasiassa pitäväni paistetusta lohesta, joten intouduin testaamaan, mitä saan aikaiseksi kirjolohesta. Jos olisin ollut fiksu, niin olisin ottanut samankokoiset palat kirjolohta ja merilohta (sama hinta) ja testannut, millainen makuero oikeasti on. Kirjolohi vain sattui olemaan tasakokoisempaa... oh well. Lisäksi ostin epähuomiossa torilta ihan hirveän määrän salaattia. Jätetään lisukkeet minimiin ja tehdään salaattipeti. Ainakin duunipaikan ruokalassa sellainen toimi. Kastikkeeksi chimichurria.


(Valitan kuvan huonoutta, salamasta oli virta loppu ja kaikki muut olivat tärähtäneitä.)

Ainekset


Lohi ja purjo

  • 2 x 150 g lohta (tai no, syöjien mukaan. mä tarvin nuo itse)
  • 150 g purjoa (noin)
  • tiraus sitruunaa
  • kermaa noin 1 dl
  • suolaa, pippuria
  • voita ja oliiviöljyä paistamiseen
Salaatti
  • paria eri salaattia, tällä kertaa jääsalaattia ja lollo rossoa
  • kirsikka/luumutomaatteja
  • retiisiä
  • kevätsipulia varsineen
Chimchurri
  • 2,5 dl hienoksi silputtua persiljaa (suht tiiviinä), eli noin nippu
  • 1 dl oliiviöljyä
  • n. 1 dl vettä
  • 2-3 valkosipulinkynttä
  • 2-3 kevätsipulia
  • 1 pieni chili, jauhetta tai hiutaleita
  • 2 tl kuivaa oreganoa (tai 2 rkl tuoretta)
  • 1 tl suolaa
  • 0,5 tl rouhittua mustapippuria
Chimchurri kannattaa tehdä jo päivää tai ainakin useampi tunti etukäteen. Persilja, sipuli ja valkosipuli hienonnetaan hyvin hienoksi - kuten myös oregano, jos se sattuu olemaan tuoretta - ja heitetään kippoon. Lisätään muut mausteet ja oliiviöljy ja sekoitetaan. Lisätään vettä niin kauan, että koostumus on sopiva käyttötarkoitukseen nähden. Pihvin tai kalan päälle tämä voi olla tiivistä tai sitten salaattia varten ohutta. Netistä löytyy valmistustapoja vaikka miten, tämä chilinen versio maistu mulle. Vetäisin myös lopuksi kaiken hienoksi sauvasekoittimella, mutta se ei ehkä ollut fiksua. Maku tuntui hieman kitkerältä.

Tässä kohtaa maustetaan kala, sillä loppujen tekemiseen menee enintään kymmenen minuuttia. Otetaan lohen palat kaapista ja myllytetään lihan puolelle suolaa ja pippuria. Annetaan maustua noin 10 minuuttia. Eri paisto-ohjeet kertovat maustamana lihat eri vaiheissa. Suola ja pippuri laitetaan pintaan ennen paistamista, jotta ne ehtivät maustaakin lihaa.

Salaatti on simppeli. Huuhdellaan salaatti ja revitään lehdet rouheiksi paloiksi. Retiiseistä tehdään ohuita siivuja ja tomaatit lohkotaan - myöskin rouheasti. Lisätään kevätsipulia sopivasti - myös ne aivan kaikkein vihreimmät osat varresta ovat syötäviä.

Purjokaan ei huimaa monimutkaisuudellaan. Purjo leikataan renkaiksi, kuullotetaan kasarissa pienessä oliiviöljytilkassa muutama minuutti, kunnes se alkaa olla pehmeää. Lisätään kermaa ehkä noin desi, kunnes purjo peittyy ja näyttää mukavalta. Redusoidaan muutama minuutti, jotain viidestä kymmeneen minuuttia, kunnes seos näyttää sopivalta. Maustetaan suolalla ja ehkä pippurilla ja sitruunallakin.

Maustunut lohi paistetaan nopeasti oliiviöljy-voiseoksessa. 2-3 minuuttia nahkapuolelta kunnes se on rapeaa ja kullan väristä ja vielä ihan pieni hetki toiselta puolen. Ylikypsentämisestä sietäisi saada selkäänsä. Kasataan annos, pari reilua lusikallista purjomössöä yhteen kulmaan lautasta, lohi tämän päälle nahkapuoli ylöspäin, salaatit viereen ja peitellään reilulla otteella chimchurria.

28. syyskuuta 2011

Pastaa, pinaattia, pastaa

Yritin leikkiä jonkin aikaa sekä pastattomuutta että leivättömyyttä. Sitten keksin, että voin syödä kumpaakin, kunhan valmistan ne itse. Sitten opin valmistamaan kumpiakin itse. Ja nyt lipsun siitäkin. Oh well. Mutta pastaa on joka tapauksessa älyttömän helppo valmistaa itse, maku on mainio. Sen lisäksi tykästyin pinaatti-kermakastikkeisiin. Aluksi pari viritettyä simppeliä pastaa ja lopuksi pastanvääntöä.

Pinaatti-pinjansiemen-salamipasta

  • 400 g tuorepastaa
  • 50 g (2/3 ps) pinjansiemeniä - tai niin paljon kuin huvittaa
  • 100-150 g salamia
  • 50-76 g sipulia (1 pieni sipuli)
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 125 g (1 ps) pinaattia
  • 2 dl kermaa
  • vettä, suolaa, pippuria, oliiviöljyä

Laitetaan vesi kiehumaan. Salami leikataan pieniksi kuutioiksi ja paahdetaan mikrossa. Reilut viisi minuuttia täysillä paperilla vuoratun lautasen päällä saa salamin rapeaksi. Pinjansiement paahdetaan nopeasti pannulla. Kuullotetaan sipulia hetki, lisätään valkosipuli, kuullotetaan vielä hetki lisää ja lisätään pinaatti. 

Tuore pinaatti suikaloidaan hyvin pieneksi ennen pannulle päätymistä ja pakastepinaatin voi vain viskaista pannulle. Pakastepinaatti ehkä kannattaa esisulattaa mikrossa, niin pannun kanssa ei mene aikaa niin kauan. Kuullotetaan joka tapauksessa pari minuuttia ja lisätään kerma.

Keitinveden pitäisi tässä kohtaa kiehua. Lisätään suolaa ja tilkka öljyä veteen (se vähentää kuohumista, voitte tehdä omia empiirisiä testejä toki ilmankin) ja tuorepasta perään. Pastan pitäisi olla valmista kolmessa minuutissa, mutta keitetäänkin vain kaksi. Pinaatti lienee hautunut vajaan viisi minuuttia. Maustetaan suolalla ja pippurilla.

Erotetaan pasta keitinvedestään siivilällä tai muulla itselle mieleisellä metodilla ja kipataan pasta pannulle kerman ja pinaatin joukkoon. Sekoitetaan nopeasti. Pasta kypsyy vielä hetken lämmössä, joten sen ei tarvitse olla ihan kypsää. Sekoitetaan joukkoon salami ja pinjansiemenet. Syödään. Nopeasti.

Kinkkupinaattipasta
  • 200 g kuivaa täysjyväpastaa
  • 200 g kinkkusuikaleita
  • 67,5 g (0,5 pussia) pakastepinaattia sulatettuna
  • 1-2 dl kermaa
  • 50 g (1 pieni) sipuli
  • 1 valkosipulin kynsi
  • suolaa, pippuria

Laitetaan pasta kypsymään kiehuvaan suolattuun ja öljyttyyn veteen (kts yllä). Pannulla kuullotetaan aluksi sipulia, valkosipulia ja parin-kolmen minuutin kuluttua vielä kinkkusiivutkin, jotta ne saavat ihan hieman pintaa. Heitetään pakastepinaatti perään, kuullotetaan vielä 5 minuuttia lisää ja lisätään kerma. Maustetaan suolalla.

Pastan pitäisi olla tässä kohtaa (10-12 minuuttia sähläyksestä riippuen) al dente, joten sen voi kipata pannulle ja sekoittaa kastikkeen joukkoon. Ja syödä.

Tuorepastaa itse vääntäen

Tämä on helppoa kuin mikä, etenkin jos on pastakone ja yleiskone. Osaavathan vanhat lukutaidottomat italialaisämm^Wnaisihmisetkin tämän, niin miksei terve nuorimies.

  • 300 g hienoja vehnäjauhoja (durumia jos on, muuten erikoisvehnäjauho ja käy se tavallinenkin)
  • 3 kpl kananmunia
  • 30 ml oliiviöljyä
  • suolaa
  • 0,5 - 1 dl yrttejä
Tuo 100 g jauhoja - 1 kananmuna - 10 ml öljyä tuntuu varsin hyvältä suhteelta. Munan voi toki korvata muullakin nesteellä ja öljyn ja suolan jättää pois. Mun mielestä ne nyt vain toimivat. Pastaan saa ihan uutta potkua, kun mukaan tungetaan yrttejä. Persilja, basilika, ruohosipuli ja timjami ainakin toimivat täydellisesti - sekä yksinään että erilaisina sekoituksina. Tuohon 300 g seokseen reilu kourallinen jotain yrttiä tuntuisi toimivan.

Pastanteon vaiheet ovat yksinkertaiset ja alla on osittain kuvitettuna vaiheet. Kämmäsin osan kuvista, joten nämä eivät ole saman satsin teosta, mutta periaate on sama.

(1) Lyödään kaikki ainekset tehosekoittimeen, jossa on taikinaterä (tai silppuri). Pyöritetään muutama sekunti, kunnes koko taikina on sahajauhon näköistä möhnää

Möhnää


Möhnä puristellaan isoksi klimpiksi, jota vaivataan pöydällä viitisen minuuttia, jotta taikinaan saadaan kunnolla sitkoa. Miksei pidempäänkin, mutta taikina on hyvää kun se alkaa olla pehmeän silkkistä. Lopputyöstö hoidetaan pastakoneella. Pastakoneena mulla on Imperia SP150 parilla eri teräpaketilla. Niitä saa välillä Amazonista jollain 75 % halvennuksella, jolloin 120 punnan paketti oli enää noin 15 tuorepastapaketin hintainen.

Whatsoever, nyt pasta jaetaan kahteen noin nyrkin (tai appelsiinin by Jamie) kokoiseen möykkyyn. Näistä kaulitaan, tai painellaan, sen kokoinen levy, jonka saa juuri tungettua koneesta läpi suurimmalla asennolla. Pasta kaulitaan melko runsaan jauhon kanssa ja jauhoa käytetään reippaasti myös konettamisen aikana. Prosessi kulkee suunnilleen näin:


  1. Rullaa pasta koneesta läpi
  2. Jauhota pinta
  3. Taita kaksinkerroin
Tämä ketju toistetaan koneen suurimmalla asennolla ainakin viisi, ehkä kahdeksankin kertaa. Pastan pitäisi alkaa tuntua elastiselta ja joustavalta. Tämän jälkeen samaa proseduuria käyttäen rullataan pastaa koneesta läpi siten, että joka kerran jälkeen aukkoa pienennetään yhdellä, eikä pastaa enää tarvi taitella. 

Sopiva paksuus on kiinni mausta ja käytöstä, sellainen puolen millin läpikuultava levy oli ainakin mun mielestä mainiota tagliatellelle. Jos pasta tässä kohtaa tuntuu murenevalta, niin laiskottelit vaivaamisen kanssa. Pitkän taikinalevyn voi laittaa kuivahtamaan vaikka kaappiin - toivottavasti tuli ostettua keittiön kaappeihin vaakatasossa olevat kahvat.

Pastaa kuivumassa (vihreät ovat yrttejä, eivät hometta)
Lopuksi pasta vain veivataan leikkelöintiterän läpi. Siitä voi toki itsekin leikellä veitsen kanssa tagliatelleä tai tortellineja tai muita mielenkiintoisia geometrisia kuvioita. Mä teen useimmiten paksua tagliatellea tai tällaista spagettimaista höttöä.





Punajuuri-fetajuustorisotto

Sisäinen madcook-hetki tuotti tämänkin neronleimauksen, sillä päässä liikkuivat sekä risotto että fetajuustopunajuurikeitto. Toimiihan makeahko kurpitsarisottokin, niin miksei sitten tämäkin? Näin simppelisti mokoma saatiin aikaiseksi noin 20 minuutissa ml. kaupassa käynti, koska kesken kokkaamisen huomasin, ettei mulla ole riisiä. Tai fetajuustoa. Eikä olutta.

Ainekset
  • n. 150 g punajuuria
  • n. 100 g fetajuustoa
  • 2 dl risottoriisiä (tai puuroriisiä)
  • 2 pientä sipulia (75 g ehkä)
  • 1-2 valkosipulin kynttä
  • 7 dl kasvislientä (1,5 kuutiota)
  • 1-2 tl timjamia
  • 2 rkl punaista balsamico-etikkaa
  • voita, oliiviöljyä
  • suolaa, pippuria
Toteutus

Punajuuret - pari pientä riitti - kuoritaan ja kuutioidaan suurpiirteisesti ja laitetaan kiehumaan reippaasti suolattuun veteen. Sipulit ja valkosipuli kuutioidaan pieneksi. Sipuli laitetaan kuullottumaan voi-öljyseokseen ja kun se on melkein valmista, lisätään riisi ja valkosipuli. Kuullotetaan vielä lisää, kunnes riisi on kauttaaltaan kuullottuneen oloista.

Jos olisi ollut valkkaria, sitä olisi hyvä heittää tässä vaiheessa 2 dl joukkoon ja kiehutella pois. Muussa tapauksessa aletaan lisätä kasvislientä desi tai pari kerrallaan. Sekoitetaan välillä hyvin ja annetaan liemen imeytyä lähes kokonaan ennen kuin kaadetaan lisää. Lisäsin kuivtun timjamin ekan nesteannoksen jälkeen sillä ajatuksella, että se pehmenisi ja maustaisi koko sopan. Ehkä tuore kannattaa lisätä lopuksi.

Riisin kypsymiseen menee 13-15 minuuttia, punajuuriin 10. Eli kymmenen minuutin kohdalla napataan punajuuret pois kiehumasta, valutetaan, kipataan takaisin kattilaan ja päälle roiskitaan balsamicoa. Sopii hyvin makean punajuuren kaveriksi.

Kun viimeinenkin tippa kasvislientä on käytetty ja riisi on lähes al dente, kipataan punajuuret ja fetajuusto joukkoon. Annetaan hautua ihan hetki, jotta juusto vähän pehmenee. Syödään. Ehkä olen sairas ihminen, mutta pidin tästä kovasti.

Mulla on melkoinen läjä kirjoittamattomia virityksiä odottamassa sitä, että saan tehtyä kuville jotain. Edes tuupattua picasaan.Stay tuned, tai jotain.